Pitkien kalsareiden maa Totuutta päin! - vaikka sitten mutkan kautta.

Onko tulevaisuuden koulussa usein bitti vinossa?

 

Jos opettaja tulevaisuudessa haluaa saada ylimääräisiä hengähdystaukoja oppilaistaan, kannattaa liidut viedä kaukaisimpaan siipeen koulussa ja lähteä tarvittaessa hakureissulle. Samoin oppikirjojen ainoat museokappaleet kannattaa säilyttää samaisessa varastossa. Sieltä voi sitten hiippailla kopiohuoneeseen jonottamaan muitten opettajien kanssa.

 

On siis  taas se lyhyt aika nelivuotiskaudesta, kun poliitikkoja ja poliitikoiksi pyrkiviä alkaa vimmaisesti kiinnostaa lasten, nuorten ja vanhusten asiat.

Lapset, tulevaisuuden peruskoulu ja koulun digitalisoituminen muodostavat yhden probleemakimpun, johon tarjotaan samaa lääkettä riippumatta puoluekannasta: laitteita kouluun, kirjat roskiin ja koulutusta opettajille. Ikään kuin pelkästään näillä saataisiin Suomen peruskoulu diginousuun.

Tässä kimpussa on kuitenkin olemassa myös muita huolenaiheita, jotka jäävät usein poliitikoilta (sekä konsulteilta) huomaamatta:

 

  1. Yhteyksien toimimattomuus

    Googleta ”nopeustesti”! Tee testi koneellasi! Muistele niitä lukuja, joilla sinulle myytiin mobiililaajakaista! Täsmääkö? Kuitua pitäisi saada, mutta kun ei.

    Se mikä toimii kaupungissa kotona yhdellä nettikoneella, toimii harvoin maalla, saatikka sitten luokassa 25 koneella yhtaikaa. Puhumattakaan koko koulun täppäreitten ja puhelinten toimivuus yhtaikaa. Rajat tulevat äkkiä vastaan. Sitten hierotaan ja ihmetellään, pyöritään ja hermoillaan.

     

  2. Digitaalisten laitteiden/ohjelmistojen ketjutuksen haavoittuvuus

    Jostain kaukaa netin uumenissa sijaitsevalta palvelimelta tuleva info tekee bittivirtana pitkän matkan lukuisten erilaisten digihärpäkkeitten kautta koulun koneille.

    Jos jossakin kohtaa tätä laiteketjua menee jostain syystä bitti vinoon, on todennäköistä että loppupäässä palaa opetusaikaa itsestä riippumattomien ongelmien turhaan selvittämiseen. Yksinkertaisen sanotaan perinteisesti olevan kaunista ja toimivaa, mutta netti- ja laitemaailmassa tätä ei haeta.

     

  3. Laitteiden ja ohjelmistojen suunniteltu vanheneminen

    ”Yrittäjän pitää olla ahne menestyäkseen!” Tämä lause iskostui mieleen aikanaan yrityskurssilla. Tietokonefirmat ovat menestyneet hyvin. Tietokoneille on laskettu tietty elinkaari, jonka jälkeen ne ovat romuja. Ohjelmistot eivät toimi vanhojen käyttöjärjestelmien kanssa. Käyttöjärjestelmät eivät toimi vanhojen koneitten kanssa. Onko meillä varaa tehdä täysremontti muutaman vuoden välein? Vai voisiko niiltä laitevalmistajilta ruveta vaatimaankin jotain?

     

  4. Laitteistojen yhteensopimattomuus

    Apple ja Microsoft ovat olleet nyreissään toisilleen siitä lähtien, kun finninaamainen Bill Gates jäi kiinni ”muka”-hengailusta Steve Jobsin toimistolla. Näiden kahden firman tuotteita ei ole suunniteltu alunperinkään yhteensopiviksi ja hyvin toimiviksi.

    Digitaaliset helppo-heikit vakuuttavat aina ennen varsinaista myyntihetkeä, että ”kaikki pelaa hienosti, minulla on itselläni kotona tämmöinen”. Vaan yritäpä saada heiltä apua vian korjaamiseen, kun kaupat on jo tehty. ”Katso netistä” kuuluu vastaus ja vastuu on ostajalla. Apuun tarvitaan ATK-tukea, koulumaailmassa usein pieni armeija.

     

  5. Ohjelmistojen keskeneräisyys

    Softafirmojen välinen kilpailu on kovaa. Markkinat ovat isot. Saadakseen jalan koulun oven väliin ensimmäisenä, monet tuotteet päästetään markkinoille keskeneräisinä ja annetaan koulun hoitaa ns. beta-testaus ja etsiä viat tuotteesta.

 

  1. Taloudellinen alamäki Suomessa

    Vaikuttaa kaikkeen – laitteiston hankkimisesta sekä päivittämisestä aina ATK-tuen saatavuuteen. Ei ole näkyvissä pikaisia käännöksiä.

     

  2. Terveysvaikutukset

    15000-50000:lla koululaisella esiintyy migreeniä, suurimmalla osalla valoherkkyysmigreeniä, jolloin tietokoneen näytöltä tuleva valo voi aiheuttaa kohtauksen. http://www.migreeni.org/index.php/tietoa-paansaryista/migreeni/lasten-ja-nuorten-migreeni

    Suomessa on n. 5000 epilepsiaa sairastavaa lasta. Vilkkuvat valot ovat yksi tärkeimmistä avaintekijöistä epilepsiakohtauksen synnylle.     https://fi.wikipedia.org/wiki/Epilepsia     Muutkin silmäoireet lisääntynevät siirryttäessä kirjattomaan kouluun. Ergonomiaan littyvät ongelmat ovatkin jo kaikille tuttuja.

 

  1. Muut

    Palvelimien huoltokatkot, sähkökatkot, ohjelmistojen automaattipäivitykset, oppilaitten omat sähläykset tunnusten ym. kanssa., palvelunestohyökkäykset. Listaa voisi jatkaa, kaikki arkipäivää jo nyt olevalla TVT-infralla. Vie usein aikaa oppitunneista.

    Itse olen saanut kaksi kertaa open laitteet juntturaan koskettamalla talvella älytaulua sormellani. Staattinen kipinä sai aikaan sen, että projektorin heijastama kuva muuttui lumisateeksi ja jouduin buuttaamaan koneet saadakseni taas homman haltuun.

 

Mikäli kirjaton opiskelu on tavoite sinänsä, voi tulevaisuuden oppiminen koulussa näyttäytyä hyvin katkonaiselta.

 

 

    Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

    0Suosittele

    Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

    NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

    Käyttäjän markkupatynen kuva
    Markku Patynen

    Mielenkiintoisia näkökulmia, täytyy myöntää. Ja käytännön opettajan työssä olevana uskon kokemusten pitävän paikkaansa. Hieman kyllä tuntuu oudolta, jos ja kun asiat laajalti ovat noin. Alla kommentteja ja kysymyksiä esittämiisi kohtiin.

    1. Kuinka laajalti kouluissa on käytössä mobiililaajakaista ? Omasta mielestäni käyttökelpoinen lähinnä haja-asutusalueilla, missä ei muuta ole tarjolla. Ainakin vielä nykyään. Kyllä tuon soveltuvan laajakaistayhteyden määrittely on suhteellisen yksinkertaista, jos on tiedossa tarpeet ja käyttäjämäärät. Sekä tietenkin vasteet. Onko siis kyse siitä, ettei kouluorganisaatiot ole viitsineet hankkia riittävää yhteyttä vaan ovat tyytyneet vain jonkinlaiseen sellaiseen. Ei hyvä.

    2. Tuo toki pitää paikkaansa, mutta yhteiskunta on digitalisaation kautta muutenkin tulossa tässä mielessä haavoittuvaisemmaksi. KUinka yleistä tällainen on käytännössä ? Kun yleisellä tasolla en ole kokenut moisen haittaavan merkittävästi. Mistä kaukaa ne teidän sisällöt löytyvät ? Taas varmaankin osittain verkkosuunnittelun ongelma. Tai sitten ei. Varasuunnitelmia tietysti tällainen edellyttää.

    3 & 4. Onko vaihtoehto aina laitteiden hankkiminen omaan taseeseen ? Onko aina pakko käyttää nk. uusimpia ratkaisuja. Olisiko parempi oppia nk. työkaluajattelua nykyistä enempi. Ei sitä mökkiremontojaa paljoa kiinnosta, minkä merkkinen vasara on kädessä, jos sillä saa hakattua nauloja. Enkä ole ainakaan kuullut kenenkään kieltäytyvän hakkaamasta halkoja, jos paikan päällä ei ole sitä ihmehalkaisukirvestä tai fiskarssia. Miksi vaikkapa tekstinkäsittelyyn kelpaa vain Microsoftin uusin versio ? Tai Applen vastine. Itse opettelin tietokoneiden yleistyessä ensimmäisen parin vuoden aikana varmaankin 3-4 tekstinkästittelyjärjestelmän käytön. Tärkeämpää on kuitenkin, mitä niillä tehdään ja että tuotoksia voi käsitellä toisillakin työkaluilla. Olen ymmärtänyt, että Linux-pohjaisiakin ratkaisuja on tarjolla ja jossakin käytössäkin, mikä niissä on vikana laajemman käytön kannalta ?

    Jos ne digihelppoheikit sanovat, että joku homma toimii, niin laittakaa vastaamaan sanoistaan. Ensi kokeilu ja sitten vasta sopimus. Atk-tuki taitaa koulumaailmassa olla usein joku asiaan vihkiytynyt opettaja ?

    5. Tuo on valitettavan totta yleisemminkin. Käyttäjät joutuvat liian usein testaajiksi ja virheiden etsijöiksi. Luulisi kuitenkin tämänkin muuttuvan, jos vaikka otetaan huomioon sopimuksissa. Onko tässä kyse klassisesta ongelmasta eli siitä, että sopimuksen tekijät koulumaailmassa eivät ole sitten käytännön työssä mitenkään mukana ? Silloinhan on helppoa - tai helpompaa - vedättää.

    6. Eipä lisättävää.

    7. Tuo migreeniasia on itselleni uusi juttu. Onko sen ja tietotekniikan syy-yhteyttä pystytty todistamaan myös tilastollisesti vai onko vielä tässä vaiheessa enempi mutu-tiedon varassa. En sinänsä kovasti epäile, eikö sitä yhteyttä löytyisi, mutta... Epilepsian osalta, onko niiden määrä lisääntynyt tiotekniikan kautta vai halusitko vain tuoda esille, että heille tietotekniikan käyttö voi tuottaa ongelmia. Ergonomiasta, eikö sitä siis kouluissa huomioida vai mistä on kyse? Luulisi, että se olisi suht helposti hoidettava asia.

    8. Kaikki tämä jotenkin indikoi mielstäni, ettei noita taustakuvioita ole hoidettu ihan loppuun saakka. Yritysmaailmassahan on noiden asioiden kanssa jouduttu toimimaan jo pitkään ja kyllä ne yritysverkot ja -järjestelmät sekä niin hallittu ylläpito melko hyvin kuisiin on saatu. Onko nyt niin, että vaikka tietotekniikan oletetaan olevan merkittävä tuotannollinen ja tuottavuuden tuoja kouluissa, niiden hallinnointiin ei ole kuitenkaan satsattu riittävästi. Toivottavasti ei ?

    Taisi tulla melkoinen kysymyslista, mutta en nyt rupea karsimaan. Olkoon kysymysten muotoon puettu näkemys, että hommat ei todellakaan kuulosta olevan hallinnassa. Onko tosiaan muuten niin, ettei poliitikkoja kiinnosta tällaiset muulloin kuin vaalien aikoihin ;-).

    Käyttäjän KariLaitinen kuva
    Kari Laitinen

    Tere ja kiitos kommentista!

    Monista asioista edelleen samaa mieltä.

    Laajakaista 2015 ei ole ihan aikataulussaan – vuosilukua pitänee muuttaa.
    Jos kirjattomaan opiskeluun siirrytään, myös kotitehtävät tehdään koneella. Tämä täytyy muistaa näitä visioita suunnitellessa.
    Monella opplaalla on pakosta kotonaan mobiililaajakaista. Itsellänikin on vaikka asun 4km keskustasta. Joskus ei pelitä mikään. Teleoperaattorifirmat ovat aika nihkeitä tekemään asioille mitään, jos ovat kytkyn saaneet aikaiseksi. Katteettomat lupaukset kuitataan - Katsotaan vuoden päästä uudestaan.

    Tietokoneen ja vasaran vertaamisesta keskenään työkaluina:

    http://karilaitinen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttu...

    Tiedän oppilaita, jotka eivät pysty katsomaan tietokoneen ruutua 10 minuuttia pitempään. Mieti heidän kohdallen 6-7 tunnin päiviä pelkkää ruudun tuijottamista ja siihen vielä läksyt päälle.

    http://karilaitinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18615...

    Lue tuosta nuo linkit läpi (huom. Wiki-epilepsian Pokemon juttu oli aika raju) ja mieti mihin tulevaisuudessa koulussa pyritään, niin löydät mielenkiintoisia syy-seuraus-suhteita, jotka eivät mene ihan heittämällä läpi. Voi olla, että varasuunnitelmatkin tarvitsevat varasuunnitelmia.
    Tuleeko peruskoulusta siivilä, joka seuloo pitkällä altistusajalla migreeni- ja epilepsialapset esiin? Ei mitään hysterisointia, mutta näitä kannattaa miettiä etukäteen. Kiireessä valitettavasti ei aina ehdi.

    Ymmärsin (googletin) että edustat yhdistystä nimeltä Suomen Internet Yhdistys. Olenko oikeassa? Jos olen, niin Mikä on muuten edustamasi internet-yhdistyksen kanta paperisiin oppikirjoihin?

    Ovatko ne perusopetuksessa:
    turha asia
    välttämätön paha
    väliaikainen ratkaisu
    mukava lisä
    oppimisen perusta
    jotain muuta

    Meidän työpaikalla asiat ovat varmasti keskimääräistä reilusti paremmin näissä asioissa. Pyrin kirjoittamaan myös sellaisten puolesta, joilla hommat heikommin. Suomessa tämä kuvio on kuin tilkkutäkki.
    Opettajien pitää myös pystyä keskittymään opettamiseen ja luottaa siihen että digitalisaation lenkin kaikki osapuolet tekevät työnsä mielessään oppilaitten paras – aina niitä kauppiaita ja digi-helppoheikkejä myöten.

    Ei me ihan kaikkeen kyetä vaikka kuinka kehuisitte meitä.

    "Onko tosiaan muuten niin, ettei poliitikkoja kiinnosta tällaiset muulloin kuin vaalien aikoihin ;-)."

    Historia on osoittanut että aika montaa ei kiinnosta (lapset, nuoret ja vanhukset), toki posiitiivisia poikkeuksiakin on.

    Käyttäjän markkupatynen kuva
    Markku Patynen

    Laajakaistasta. Totta on, että Laajakaista 2015 on pahasti myöhässä. Siihen lienee enempikin syitä, myös se, ettei se välttämättä ole kovin kannattavaa toimintaa operaattoreille. Ainakin alussa taisi olla näin, nyt voi olla jo muuttunut. Mobiililaajakaistasta, itse olen käyttänyt sitä mökkimaisemissa useita vuosia ja toki siinä on silloin tällöin ollut ongelmia. Mutta pääsääntöisesti olen kyllä saanut n. 5-6 Mbps nopeuksia mittauksissani. Myös kesäloma-aikaan. Joskus toki pahasti alle kahdenkin tuolla 3G-yhteydellä. Paradoksaalinen ilmiöhän mobiililaajakaistassa on, että mitä nopeampi nopeus, sitä suurempi osa yhteydestä toteutuu kaapelin kautta. Missä päin mahdat vaikuttaa, jos et saa kunnollista yhteyttä noin lähellä keskustaa ? Oletko ollut siitä yhteydessä operaattoriisi tai oletko selvittänyt muiden operaattoreiden yhteyksien kelvollisuutta. Suosittelen! Mutta tuokin totta, tällaiset asiat kannattaa keskustella ennen kytkyn tekemistä.

    Joskus tietokoneiden alkutaipaleella minua niin kovasti teki monasti mieli laittaa esille joku vanha tietokone ja muutama vasara sen ympärille. Saisivat kaikki tietokoneita pelkäävät sitten ihan konkreettisesti purkaa frustraatioitaan hakkaamalla sitä tietokonetta. Mutta ihan mukava tuo oodisi vasaralle! Itse tosin näen tietokoneen enempikin pakkina tai verstaana kuin itse työkaluna. Työkalut ovat niitä digitaalisia vermeitä. Mutta tottakai verstaankin pitää olla puhdas, työkalujen järjestyksessä, sähköt ja muut oheisjärjestelmät kunnossa, rakennettu kunnon perustalle jne. Ja kouluissa ei siis puhumasi mukaan aina ole noin, mikä on kyllä valitettavaa.

    MIgreenistä ja epilepsiasta. Varmasti tietokone toimii niissä ainakin silloin tällöin laukaisijana, mutta pitäisikö siinä myös miettiä, mihin sitä tietokonetta on silloin käytetty. Mm. tuo Pokemon-casehan taitaa olla klassinen esimerkki siitä, miten video- tai pelistriimiä ei saisi toteuttaa. Onhan tuosta tullut jo pitkään tietoa, että niin migreenin kuin epilepsian osalta laukaisevia tekijöitä ovat olleet välkehtivät sekavat usein räiskintäpeleihin liittyvät näytöt - juuri kuten tuo Pokemon-case. Itse olen saanut migreeniä myös välkehtivästä loisteputkesta - niitäkin lienee kouluissa. Mutta totta, välkehdintää voi tulla myös huonosti asennetusta tai viallisesta näytöstä ihan tavallisessakin käytössä, on siitäkin kokemusta työelämässä.

    Merkittäviä kysymyksiä nostat esille näiden migreeni- ja epilepsia-asioiden kautta. Toivottavasti asiaa mietitään, koska koulutus kuuluu ymmärtääkseni kuitenkin ihan perusoikeuksiin eikä käytettävät välineet saa olla esteenä sen onnistumiseen. Jos henkilö ei kykene käyttämään tietokonetta, ei sitä häneltä pitäisi vaatiakaan. Mutta jälleen toisaalta, tietotekniikka kehittyy samoin kuin siihen liityvät henkilön ja tietotekniikan vuorovaikutuksen ratkaisut. Joten jos ei yksi tapa onnistu, ehkä sitä voi miettiä muitakin tapoja. Nyt ja tulevaisuudessa.

    Totta on, että kuulun myös Suomen Internet Yhdistykseen, tosin enempi rivijäsenenä. Enkä osaa sanoa ko. yhdistyksen enkä minkään muunkaan yhdistyksen, johon kuulun, kantaa tältä seisomalta oikein mihinkään asiaan. En myöskään paperisiin oppikirjoihin. Omana mielipiteenäni sanoisin, että aika ei varmasti ole vielä kypsä koulujen paperittomuuteen tai kirjattomuuteenkaan eikä varmasti ainakaan täydellisesti. Liian paljon erilaisia aukkoja monessa kohtaa. Asiassa kannattaa kyllä mielestäni harkiten edetä, mutta nyt tässä vaiheessa ei kyllä pitäisi lyödä lukkoon mitään sillä tavalla, etteikö asia voisi kehittyä. Tietokoneet kuuluvat ja tulevat kuulumaan jatkossakin kouluihin myös opetuskäytössä, mutta mikä on se formaatti missäkin asiassa, siitä varmaankin on vielä paljon erilaisia ajatuksia. Itse olisin vielä nykyään tosiaankin melko varovainen, mihin asioihin ja missä iässä digitaalisuutta viedään ainakaan laajamittaisesti tai jopa ainoana vaihtoehtona.

    Itse suosin dokumenteissani ja kirjoissanikin tänä päivänä jo pitkälle digitaalisuutta eikä minulla enään edes ole kirjoitinta kotona, skanneri sen sijaan on. Lukemiseni ja informaation kuluttamiseni tapahtuu valtaosin tabletin avulla, informaation tuottamiseen käytän sitten kyllä vielä pääsääntöisesti tietokonetta. Digitaalinen osallistuminen on sitten jossain siellä välimaastossa, osa sitä osa tätä.

    Mikseivät koulut voisi edetä tällä tavalla. Ei sen digitaalisen informaation kokonaan tarvitse olla jossakin pilvipalvelimessa, kyllä sen voisi ladata myös tabletille tai tietokoneelle, jolloin ei enään oltaisi yhteyksien armoilla. Pk-seudun kirjastot ainakin ovat jo pidempään lainanneet kirjoja myös digitaalisesti siten, että tekijänoikeudet on suojattuna. Kuulostaako mahdolliselta ?

    "Opettajien pitää myös pystyä keskittymään opettamiseen ja luottaa siihen että digitalisaation lenkin kaikki osapuolet tekevät työnsä mielessään oppilaitten paras – aina niitä kauppiaita ja digi-helppoheikkejä myöten."

    Noin varmasti on. Tai siis pitäisi olla. Luulen, että liian moni on ottanut kohteekseen tuon opetuksen digitaalistumisen ja pyrkivät tuomaan omia ratkaisujaan käyttöön. Ostajakenttä eli digitaalisia opetusratkaisuja hankkivat tahot eivät välttämättä ole niitä tietoteknisesti valveutuneimpia - vai olenko pahasti väärässä, ainakin osin tiedän olevani - jolloin heitä päästään helpommin "vedättämään". En tiedä, onko se edes mahdollista, mutta jos itse olisin vastuussa hankinnoista, suosisin ehdottomasti nk. avoimia palveluratkaisuja sekä laiteleasingiä. Jumittautuminen yhteen ratkaisuun toki sekin voi olla perusteltua, jos siitä tulee aidosti merkittävää hyötyä. Mutta harvoimpa näin taitaa olla.

    Toimituksen poiminnat